Sisällön tarjoaa Blogger.

Featured Slider

Kajo Pinterestissä


Ehdin kirjoittaa vielä yhden postauksen ennen Blogistanian kesälukumaratonin alkamista. Minulla on ollut todella huono tuuri lukumaratonien ja työvuorojeni kanssa aikaisemminkin, eikä tämä kerta tee poikkeusta. Aloitan lukemisen vasta huomenna, jotta saisin mahdollisimman paljon vapaatunteja käyttöön lukemista varten. Maratonia odotellessa olen käyttänyt aikani - mihinkäs muuhun - kuin pieneen Kuura-fiilistelyyn Pinterestissä. 

Kirjoitusrauha



Minulla on ollut hankaluuksia päästä alkuun Kuuran viimeisen osan, Ruskan, kirjoittamisessa. Tämä ei sinänsä ole mitään uutta, koska isojen projektien aloittaminen on aina ollut minulle työlästä - koski urakka sitten puuduttavaa koulutyötä, tai rakastamani kirjasarjan jatkamista. Kirjoittavat ystäväni ovat yrittäneet antaa minulle neuvoja jumista ylipääsemiseen. Yksi keino saada näppäimistö laulamaan olisi aloittaa romaanin kirjoittaminen keskeltä jostain vetävästä toimintakohtauksesta. Muistan aikoinani kirjoittamista treenatessani käyttäneen moista tekniikkaa ja kirjoittaneeni lähes poikkeuksetta tarinani loppukohtaukset valmiiksi ennen romaanin ykköslukua. Nykyään jokin tällaisessa epäjärjestyksessä häiritsee. Huomaan, että minulle on tärkeää edetä kronologisesti ykkösluvusta eteenpäin. Mietin hetken miksi, ja tulin tulokseen, että se johtuu eläytymisestä. 

Liikaa henkilöhahmoja?


Olen motivoinut itseäni kuluneen viikon ajan Ruskan raakaversiourakkaan. Olen katsonut innostavia elokuvia, kuunnellut leffamusiikkeja ja ajoittanut juoksulenkkini iltayhteentoista, jotta voin ideoita pimeässä ilman häiriötekijöitä. Fiilistelystä on ollut hyötyä, into tulevaa käsistä kohtaan on hyvässä nousussa. Samalla kuitenkin kun kirjasarjani kolmas ja viimeinen osa on selkiytynyt päässäni luku luvulta, on se tuonut mukanaan myös kokonaan uuden huolenaiheen. Nimittäin hahmot ja heidän lukumääränsä.